Roadtrip Andalusiaan, osa 2 - SEMANA SANTA

Semana Santa eli pyhä viikko on Espanjassa just pääsiäisen aikaan vietettävä juhla, johon kuuluu suurena osana kulkueet. Niihin tulevia patsaita valmistellaan kauan (jopa vuosi!), ja jos tulee sade, ihmiset kuulemma oikeasti itkevät, sillä he ovat odottaneet tätä suurta juhlaa kauan. Nämä kulkueet eivät sitten ole mitään pieniä, vaan mukana on monia jättipatsaita, joita usean ihmisen joukko kantaa harteillaan. Etelä-Espanjassa kulkueet ovat vielä erityisen panostettu erityisesti, sillä siellä on kaikkein eniten uskonnollista kansaa.

Jeesushan se siinä, Córdobassa.

Ja ihan erikseen ovat sitten nämä Ku Klux Klanin jäsenet eikun tötteröpäät eikun tontut - no okei en löytänyt niille oikeaa nimitystä, lo siento! Eli siis pitkiin kaapuihin pukeutuneet ihmiset, joilla oli korkea lakki päässä - väri vaihtui violetista mustan kautta punaiseen. 

Córdoban Neitsyt Maria ja edessä pari tonttua

 Málagassa fiesta olikin sitten piirun verran isompi - kulkue alkoi joskus 7-8 aikaan illalla ja kesti valehtelematta melkein kolmeen! Sielläpä kantelivat niitä kynttilöitään ja patsaitaan! Tuollainen kyllä vaatii varmasti paljon kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä..  

Luin Espanjan Sanomista myöhemmin, että kuulemma itse Antonio Banderas oli ollut oman kiltansa joukossa tuollaisessa haamuasussa! Eli saatoinpa jopa nähdäkin sen, en vaan tiennyt että se oli siellä sisällä... :D

 

Lapsilla oli käsissä jonkinsortin palloja ja ihmettelin, että mitä ne käy noiden huppupäiden luona hakemassa steariinia niiden kynttilöistä. Kävi ilmi, että koko pallo lasten käsissä oli steariinia ja lapset kävivät hakemassa steariinia jotta pallo kasvaisi! 

 
Päästiin jopa katsomaan autiopaikoilta Málagan Neitsyt Mariaa, kun meidän hostellin superkiltti respatäti (no se oli varmaan miun ikänen, mutta olkoon nyt sitten respatäti) päästi meidät katsomaan joidenkin toisten ihmisten dormin ikkunasta (tietysti kysyttiin niiltä myö lupa) kulkuetta! Huippua! Kadulla oli niin paljon porukkaa ettei siellä jaksanut edes katsoa, mutta hostellin ikkunasta näkyi älyttömän hyvin alas.

Neitsyt Marian patsasta oli kantamassa ainakin 100 miestä.

 Tuo on kuulemma kunniatehtävä ja aikoinaan tuohon piti ilmoittautua jo lapsena - nykyään säännöt ovat sitten vähän helpottuneet..! Valkotötteröt valvovat, että kaikki sujuu miten pitää, ja takana soittaa orkesteri.

Marian pitkä laahus, oikeat (!) kynttilät ja mieskantajat.

Täytyy kyllä sanoa, että oli yksi hienoimmista asioista mitä oon nähnyt ulkomailla! Taisi olla ylipäätään elämäni toinen paraati (ensimmäinen pari vuotta sitten Pietarissa, kun Pietari täytti XXX vuotta), joten uutta oli ihan kaikki, huh! Kyllä ne espanjalaiset osaa ainakin juhlimisen jalon taidon.

Roadtrip Andalusiaan, osa 1

Hola hola! Kerkeenpä taas jotain kirjoitella tännekin. Aika pikaseen kyllä - just kun on edelliseltä matkalta kerennyt vähän rauhottua, niin kohta pitää lähtee jo seuraavalle. Nytkin on kahtena edellisenä viikonloppuna oltu jossain - viime sunnuntaina Toledossa (ehkä saan nekin kuvat tänne joskus...!) ja kaksi viikkoa sitten pääsiäislomalla Andalusiassa eli etelä-Espanjassa!

Idea matkalle lähtöön tuli lauantaina, viikkoa ennen kun se oikeasti toteutettiin. Hengailtiin kaupungilla mukaan tarttuneiden ihmisten kanssa ja keksittiin sitten lähteä roadtripille pääsiäislomalla. Kaikki matkalaiset olin tavannut alle viikon sisällä - yksi työharjoittelusta, yksi ukrainalainen poika kielikurssilta ja sen ranskalainen kämppispariskunta (joista toista en tuolloin edes tavannut)! Fiiliksellä mentiin, maanantaina varattiin hotellit ja vuokrattiin auto ja torstaina lähdettiin matkaan! 

Alku ei mennyt hyvin. Bussi mokoma meni eri reittiä (näin sen ajavan kyllä - "tuolla se menee, joo-o!"), joten piti ottaa metro, ja olin reilut puoli tuntia myöhässä. Päästiin kuitenkin lähtemään ja ajettiinkin jonkin aikaa, kunnes kuljettaja keksi haluta päästä Burger Kingiin. Vähän hämmennytti miten se pitää olla justiinsa se Burger King jossa piti kupusensa täyteen ahtaa, ja päädyttiinkin jonnekin tosi kummaan paikkaan missä lie korvessa, jossa oli kyllä Burger King mutta joka oli kiinni. Jaaha.
Matkan varrella kuunneltiin mm. ranskalaista räppiä, Depeche Modea, espanjalaista radiota ehkä tunnin verran (ei kelvannut muille :( ), 80-luvun soittolistoja, islantilaista hipsterimusiikkia - varsin vaihtelevaa siis..!

Tämmösiä härkiä oli teiden varsilla.

Kappas, puu!

Miun valitsema majoitus oli jonkin sortin hostelli-mikä-lie puolen tunnin päästä Córdobasta. Se oli ihan maaseudun sykkeessä, oi sitä vehreyttä! Harmitti kun ei keretty olemaan siellä hirveästi, kun piti kiirehtiä Córdoban keskustaan/pois sieltä aamusella.

Tommosia jättiruukkuja näkyi myös paljon.

Olipahan muuten lämmin.

Ihan kuin nää olis tarkasti aseteltu näin!

Córdoban kaupungissa käveltiin pitkin ja poikin, kaupungilla näkyi hengailevan jo mustakaapuisia ihmisiä jotka näyttäytyivät täysissä pukimissaan sitten vasta illemmalla. Siinä juotiin parit Tinto de Veranot ja fiilisteltiin kaupunkia.

Nähtiin Semana Santa-kulkue (siitä lisää toisessa postauksessa) ja käveltiin ilta kauniissa maisemissa!

#selfie ja silleen. Ostin itelleni ruusun korvan taakse, hih :) Eka joki jonka näin Espanjassa, muuten!

En mitään hajua kuka tää mafiosopappa oli, mutta miusta tää kuva on vaan niin hieno niin oli pakko laittaa tännekin :D

La Mezquita ja joku silta yövalaistuksessa

Seuraavana päivänä hyvin levänneenä suunnattiin vielä uudestaan suunta kohti Córdoban keskustaan kun haluttiin nähdä siellä La Mezquita, eli 900-luvulla rakennettu moskeija, jonka sisälle sitten kristityt myöhemmin rakensi katedraalin.

Komiat oli ovirakenteet -mitkäliekään! T. Pinkki tyttö-91

 Kyllä kannatti maksaa 8 euron pääsymaksu (ja jonottaa ensin lippujonoon ja sitten siihen varsinaiseen jonoon, josta pääsee sisälle..!), oli nimittäin hirmu hieno pytinki!

Mallipose tulee automaattisesti kameran linssin kääntyessä allekirjoittaneen suuntaan. En vaan mahda sille mitään!

Tää oli niin siisti, kun oli ylhäältä niin valkoista ja alapuolelta niin tummaa puuta.

Kun Suomessa ei tällaisia nähtävyyksiä ei ihan hirveästi ole tarjolla, on sitä aina silmät ymmyrkäisinä tämmöisten valtavien asioiden äärellä. Miten paljon nuokin ovat vaatineet aikaa ja taitoa (ja kultakolikoita)..! Huh huh. Mutta, todeta täytyy - kun on nähnyt tällaisia muutaman, ei se wow-fiilis aina seuraavalla keralla tulekaan niin vahvana. Siis onhan nuo todella upeita, mutta olisi hauska nähdä myös jotain erilaista.

Mutta joo, moskeija-katedraali oli kyllä aika erilaista. Check. Tykkäsin Istanbulissa moskeijoista ja niiden arkkitehtuurista (vaikka en niistä mitään ymmärtänytkään, näytti vaan kivalta), ja en ollut edes muistanut historian tunneilta että osa Espanjaa oli joskus ollut muslimeiden vallan alla..! Kaikkea sitä. Ei silloin vuosia sitten historian tunneilla ajatellut, että niillä tiedoilla voisi oikeasti ollakin jotain hyötyä arkielämässä.

Miulla on joku siluettikuvafetissi näköjään. Mutta hahaa, nelijalkainen mies!

Matka meni kyllä yllättävän hyvin ottaen huomioon, että melkein kukaan ei tuntenut toistaan kovinkaan hyvin! Lisäksi kenelläkään ei ollut mitään varsinaista PAKKO MENNÄ TÄNNE TÄLLÄ AIKATAULULLA-asennetta, vaan mentiin rennosti paikasta toiseen ottamatta painetta nähdä kaikki. Paljon oli kyllä autossa istumista - huomasi, että Espanja on iso maa! Pääsiäisloman jälkeiset ruuhkat olivat kyllä hyvin unohtumaton kokemus - lähdettiin matkaan joskus 12 ja perillä oltiin puol 11 aikaan illalla. No oli siinä välissä joku tunnin pyrähdys Granadassa, mutta silti. Neljässä päivässä neljä kaupunkia (Górdoba, Málaga, Ronda ja Granada) oli aika tiukka tahti, joten nyt tänä viikonloppuna suunta on vain Valenciaan. Siellä on siis ranta. Say no more.

Hasta luego!